Vankina

Runoilija PuuBu

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.4.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

=) <3
 

Keskellä ihmisjoukkoa,
kuulematta
taikka ketään näkemättä.

Hukutettuna
hyiseen veteen,
tukahdettu on
palava sydän.

Kulmaan ahdistettuna,
alastomana,
suojattomana.

Oman itsensä vankina.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

hienoja kielikuvia runossasi, tykästyin

Minusta tässä runossa puhuu yksinäinen, harhaileva runominä - melkein lohdutonkin paikka paikoin. Toivottavasti olet jo löytänyt varjoista valoon.

hieno, ei voi muuta sanoa.

Kaunis ja hieno runo, yllättävän koskettava. Samaistuin ehkä liikaakin. :') Suosikkeihin menee.

Mä en ihan pääse kiinni tähän.
Ymmärrän, mitä haet takaa, mutta jotenkin ei vaan nämä pienet aivot rekisteröi.
Hieman raskasta tekstiä, sillä sanat ovat käännetty välillä ei-niin-normaaliin järjestykseen ja välillä taas ovat.
Hieno idea, tykkään kovasti!
Kouluarvosanana 8-
ps. Kuka on hän? :D

 

Käyttäjän kaikki runot