Pisamat kasvoillasi
ovat kauniit kuin
nuo miljoonat tähdet
jotka täyttävät öisen taivaan
ja kun pois luotani läksit
astuin ikävän ja kaipuun laivaan
Ihanaa oli olla
vierelläsi
ja tuntea tuoksusi suloinen
ja lämpö vartalosi kauniin
ja silmät jotka usvaan
verhoutui
Miksi kaikki kaunis kestää
vain hetken
ja kun tuokio on mennyt
on taas paluu siihen
mitä koskaan en ymmärtää
kyennyt
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis kaipaus huokuu runossasi.
[kiitos kommentistasi]
Kaipuun sävyttämä koskettava runo.
Herkkä ja ihastuttava runo rakkaudesta ja kaipuusta. Aika kyllä parantaa haavat ja arpien kanssa oppii elämään. Niin se menee... Kiitos!
Kaunis, haikea runo...hieno!
Kiitos sanoistasi : )
"video" ku tykkäsin runostasi.. elämän tuoksuinee.......
Muisto jää ikuisesti sisimpään. Kaunis , mutta herkkä kaipauksesta kertova runo.