voi ihmistä

Surullista, mutta valitettavan totta jossakin päin maailmaa.

Voi ihmistä, ja voisi sanoa myös, voi aikoja voi tapoja.  Kaikki poljetaan maahan: ihmisyys, rakkaus, ihmisarvo. Mitä pienemmäksi maailma tulee, sitä ahtaammiksi  käyvät ajatuksemme. Elintilaa meillä kyllä on vielä riittävästi. Vaarana on, että kyynisyys muita kohtaan iskee meihin kaikkiin, jos tämä mieletön meno vielä kauan jatkuu. "Tapelkoon ne, jotka tappelun ovat aloittaneetkin. Mitä se meille kuuluu." Minä sanon: UKRAINAA ja GAZAA ei saa unohtaa! 

Voi kauhia kuitenkin miten tämä nyt juur tähän aikaan asettuukin. Sanasotailun satuttavuus kun on aivan yksilöllistä, samassa tilassa voi kuka vaan kuulla sotatorven toitottavan, mutta se ei osu kuitenkaan kaikkiin samalla tavoin. Siinä voi muilla olla suojauskertoimet aivan toistaluokkaa toisilla, jotka saavat saman annoksen,  mutta tietävät että myrkkypilvi ei ole suunnattu heihin. Vaikka sekin ajattelutapa on valheellista itsesuojelua tilanteessa, se kuitenkin suo mahdollisuuden olla puuttumatta. Jatkuva altistuminen kuitenkin syö sielua. Rupisia mukuloita tuottavan pottumaan eteen tehdään yleensä jotain. Jos viljelijä muuttaa uuteen ympäristöön saattaa arveluttaa miksi ei meinaa satoa saada joltain kohden Jätelaki on siltäosin muuttunut, koulurauhaan ei ole tainnut muutoksia. Maaseudulla on aivan selvää se että keväisin lemahtaa kuten satokauden päätteeksikin. No jaa, kyllähän kaupungeissakin radio aalloilla saattaa keikkua jos mitä, väki kulkee laput korvilla kanavanvalinta on itsesuojelukysymys. Niin, vaikeapa mihinkään on puuttua, jos ei muut niin mainostaja saattaa suuttua. Mielestäni kansakuntia aliarvostetaan globaalisti tällaisena saasteettomuuteen pyrkivänä aikana. Ennen oli komeata katsella kuinka höyrykoneet puski mustaa taivaalle, tehoa oli ja tuotantoa. Ylpeillä sopi kaupunkien isien siitä, hyvinvointia, sitähän tässä... Elämme surullisia aikoja veljeni, saattaisi joku kirjanoppinut todeta jos olisi vielä yhteiskunnan palveluksessa. Anteeksi nyt omasta puolestani tämä avautuminen ja ajan tuhlaus. Eihän tämä auta asiaa, mutta jotain sielun sopukkaa ehkä hetken vähän vähemmän pakottaa. Aika näyttää miten kaikkeus siitä taas sakottaa, mua siis kuitenki kaikitenki... Sit mie ensaa... vinkilöijä... tinkilöijä... sinkilöijä... vitsilöijä...