Kuolleita tähtiä

Kaupungissa on vain vähän tähtiä
vähemmän kuin maalla
Täällä oma valomme häikäisee meitä
emmekä näe neonkylttien ohi
eikä meitä nähdä
kuin katulamppujan hohteessa

Täällä kuukin on pienempi
ja sen valo vain heijastus auringosta
Mutta luonnossa Kuu on Jumalatar
ja tähdet hänen lapsiaan
He tanssivat ja laulavat pimeydestä
ja valosta, joka he ovat

Taikuus on kuollut
eikä ole enää ihmeitä
ei ole taikasanoja
eikä pyhimyksiä
On vain joukko hautoja
taloja vieri vieressä
asuntoja toistensa päällä
ja ihmiset sisällä eivät ole enää tähtiä

Kun olin lapsi
osasin taikoa
osasin maalata auringon ja kuun samalle taivaalle
ja tanssin tähtien kanssa
Mutta kun tulin mieheksi
hylkäsin minä iloni
ja viattomuuteni
enkä tiedä miten ne saisin takaisin

Olen marmoria
kylmää jadea
ja olen murtunut

Tässä kaupungissa
tässä kuolleiden maailmassa
minä olen aave
yksi miljoonista

Enkä edes tiennyt kuolleeni.