Hauras

Runoilija kapne

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.2.2008
Viimeksi paikalla: 15.3.2021 20:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
22.4.1994

Siinä puhuttiin vuorista ja ikuisesta liekistä, intohimoisesta rakkaudesta ja meidän tarinasta, joka alkoi monta kertaa, ja loppui aina kohtaan, jossa itkettiin yhdessä ja sitten erottiin.
 

Ahdistus ja tuska, ne leijuu tässä huoneessa.
Ne kahlitsevat minut, ahdistavat nurkkaan.
Tunkeutuvat sisälleni, suoraan sydämeen.
Vääristää ajatukseni, en erota enää hyvää pahasta, oikeaa väärästä. En tiedä mikä on totta, mikä harhaa.
Päässäni on vain yksi ajatus; pakko päästä pois!
Huudan, eikä kukaan kuule. Pyydän apua, mutta kukaan ei tule auttamaan. Ei ole valoa tunnelin päässä, eikä toivoa huomisessa. Ainoa mahdollisuuteni on paeta ja jättää hyvästit elämälle. Ei voi ymmärtää, miksi kaikki tämä sattui heikolle tytölle. Ei ollut enää voimia herätä huomiseen, täytyi jatkaa matkaa tuonpuoleiseen.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot