Nimetön

Taas yksi päivä hiihtolomasta takana,
vielä muutamia jäljellä.
Tylsyys alkaa iskemään keskellä viikkoa.
Ei mitään tekemistä,
ikävä kavereita ja sinua.
Sekunnit muuttuvat minuuteiksi,
minuutit muuttuvat tunneiksi,
tunnit muuttuvat päiviksi.
Aika tuntuu matelevan todella hitaasti.
Autossa istun matkalla kotia.
Pitkä päivä taas on ohi.
Päätä särkee,
en jaksa tehdä enään mitään.
Kuumekin on nousemassa,
haluan vain kotia toipumaan.
Huomena uusi kaunis päivä.
Toivon mukaan voin katsoa iloisin mielin kohti tulevaa.
Vielä koitan jaksaa että näkisin sinut taas.
Silloin minu ei tarvi kantaa huolta enään mistään.
Toivottavasti sinäkin olet taas silloin terveenä.
En halua että olet koulun alkaessa sairaana.
Olen ikävöinyt sinua koko loman ajan.
Kauhea ikävä!
Onneksi nähdään taas pian.
Kaipaan sinua.