Olit niin tasapainoinen,
tavattoman komea.
Mitä olisinkaan antanut,
jos olisit unelmieni prinssi.
Minä pitsimekossa, helmat rikki.
Minä lasikengissä, jalat rakkuloilla.
Sinä iltana tunsin olevani Tuhkimo.
Hymysi oli valoittava,
silmät kimaltelivat.
Mitä olisinkaan antanut,
jos olisit todellinen.
Olit siinä,
lihaa ja verta.
Kaikki puhtaan valkoista,
hempeän vaaleanpunaista.
Kauneus oli sen illan avainsana.
Tähtitaivas, hyvää viiniä.
Sinä iltana minä olin sinun.
Ja onnellinen.
Kaikki olisi ollut täydellistä.
Jos vain Narkissos olisi rakastanut
muutakin kuin omaa kuvajaistaan.
Selite:
Entiedä, miksi kirjoitin tällaisen enkä edes tiedä tuliko tästä poikeasti hyvä, yleensä kirjoitan aika erityyppistä runoutta, mutta en ole kirjoittanut mitäänm pitkään aikaan ja tämä idea tuli päähäni äsken =)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvä on idea runossasi :)