sinua ahdistaa
pelottaa ja kaduttaa
muurisi kasvaa
estää pääsyn kokonaan
ja lopulta minä jään tyhjin käsin
sinä et voi enää nousta kuolleista minulle
heitin rakkauteni roskakoriin
mutta hirtät sydäntäni joka päivä
voin juoda alkoholia unohtaakseni
vain herätäkseni aamulla ja mustelmat huomatakseni
voin soittaa perääsi
mutta puhelimesi hälytysääni on pitkä
lopulta joku vastaa
"tervetuloa DNA vastaajaan"
ja kun kuuntelet viestin
kuulet vain kuinka hiljaisuus itkee ja vaatii totuutta
kuinka kerrankin olet se
jolle paiskataan luuri korvaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
koskettavaa eli loistavaa
jotenkin raadollista.. mutta rakkautta....