Sitä taruissa ei kerrota,
lauluissa ei lauleta.
Kukan ei muistele,
taistelusta suuresta kunniasta.
Siivet peittävät taivaan,
auringon ja kuun.
Suomut himmeästi loistavat,
hampaat kuolemasta laulavat.
Ei ole ratsastajia,
ei ole ketään todistamassa.
Yksi rotu, kaksi jakoa,
suuri kuilu välissä.
Hyvät metalliset,
pahan palvelijat viimeiset.
Tulet, salamat, tuhoavat kylät viimeiset.
Yhtäkään ei jäljelle jää,
tai ehkä kaksi jäi.
Sitä emme kuitenkaan tiedä,
vain harva arvaakaan.
Selite:
Piti tehdä tarina runomuodossa, tästä tuli mielestäni hyvä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ei tämä hullumpi ole - pidän tästä, tuo mieleeni hieman kirjasarjan Dragonlance :)
Varsinkin nuo kolme ensimmäistä säettä kuulostavat hyviltä - neljännessä minua vaivaa vain sana "metalliset" - itseni tekisi mieli kirjoittaa siihen pronssiset, mutta njäh :) Viimeinen säe ei kuitenkaan kuulosta yhtä hyvältä kuin edelliset, mutta muuta valittamista minulla ei olekaan ;)
Ei tämä hullumpi ole - pidän tästä, tuo mieleeni hieman kirjasarjan Dragonlance :)
Varsinkin nuo kolme ensimmäistä säettä kuulostavat hyviltä - neljännessä minua vaivaa vain sana "metalliset" - itseni tekisi mieli kirjoittaa siihen pronssiset, mutta njäh :) Viimeinen säe ei kuitenkaan kuulosta yhtä hyvältä kuin edelliset, mutta muuta valittamista minulla ei olekaan ;)