Puu

Hitaasti kasvan kuin puu,
juureni syvälle menneisyyden multaan työnnän.
Tämän elämän kovilla kallioilla
pehmeään maahan sain juurtua.

Elämän kolhuja kovina kivinä tielläni
silti ylöspäin kurkotan kohti valoa
ja sateen lempeitä pisaroita.

Haluaisin seistä ylväänä kuin mänty,
herkkänä kuin haapa.
Omalla tavallani opin paikkani täyttämään.

Ja jos jonain päivänä kaadun
ja minut nuotiossa poltetaan
ehkä tuhkasta nousee feenix,
jonka siivet yltävät taivaaseen.