Olen niin väsynyt tähän kaikkeen
Unessa käyn mä nuoruuteen
Maailma oli silloin aivan auki
Katiskassani se suuri hauki
Sinä nuorukaiseni valkoisis
Oli rakkautemme yhä henkis
Vaan katosit kerran kauas pois
Olen yhä rakkautesi paulois
Sitä kaikkea en vaan voi unohtaa
Sydämestäin sua karkottaa
Olen ikuisesti sidottu sinuun
Vaan yksin käyn tähänkin aamuun
Yössä mä haavoitettuna saalistan
Vaan sä voisit sitoo tän haavan
Takaisin elämään vielä taistellen
Sydäntäsi niin kaukaa kuunnellen
Vaan katosit kerran kauas pois
Olen yhä rakkautesi paulois
Sitä kaikkea en vaan voi unohtaa
Sydämestäin sua karkottaa
Vaan itsekin sen tiedän olen susi yksinäinen
Hampaatkin jo aikaa pudottaen
Ulvon kuutamossa vielä viimeisen kerran
Sen jälkeen on tie kohti Herran
Kunpa siellä vielä kerran kohdattais
Meidät silloin kaunis rauha valtais
Ikuisuuteen mieleni jo halajaa
Kohti viimeisen kortin jakajaa
Maan päällä oli kerran helpompaa
Kunnes sä katosit ulapan taa
Vaan sielumme kaksi yhtä yksinäistä
Kertoo enkelit tarinoita meistä
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut