Elän päivänkerrallaan,
mutta iloitsen heti kun nään sinut.
Tai kuulen sinusta.
Sinä jätit hänet.
Minä iloitsin.
Mutta välillä tuntuu ettet tahdo olla ystävä,
kaveri, et mikään minulle.
Mutta välillä taas tuntuu että tahdot minut ystävänä,
kaverina ja kaikkena muuna.
Miten minun pitäisi tulkita sinua?
Antaa olla ja mennä päivä kerrallaanko?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
