Se alkoi kuten kaikki sadut
Sinä minut kehän sisälle hyväksyit
Valoisiksi muuttui kadut, mutta joko kadut?
Kenties minuun petyit ja niin satuit..
Satuttamaan minua syvältä sydämestäni
Vaikken sinua koskaan tavannutkaan kysyn miksi?
Tyttö kuvaruudun takaa kerro minulle
Miksi sen täytyy olla näin?
Silloin sinut läpi lasin näin, nyt en edes eteepäin.
Sinä itsestäsi aina arvoituksellisesti kerroit
Mietin valheitako nuo, miten voit..
Luottaa toiseen jota tunne et?
Tuo ajatus varmasti molemminpuoleinen oli
Silti sinuun luotin, tunsin sen kuin luodin
Se oli yksi laukaus, joka minuun osui
Luottanut et, selkäsi käänsit
Ja minä yritin tavoittaa
Mutta kuin naulattuna lattiaan
Jätit minut makaamaan
Kyennyt en liikkumaan, olo avuton
Kun kuvaruudun takaa
Tyttö poissa on.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
haikean kaunis runo...!