Luku1:Karkaus kylpyhuoneesta
Oli ilta. Pikku-Kalle oli kylpemässä ja samalla ampuili vesipyssyllä pientä kumiankkaa. Pikku-Kallen hämmästykseksi ankka väisteli roiskeita. Kumiankan nimi oli Aakku-Vaakku.Aakku-Vaakku ei ollut tyytyväinen kotiinsa, sillä hän olisi halunnut, että hänellä leikittäisiin, eikä vain ammuttaisi vesipyssyllä.Aakku-Vaakku tiesi, että Pikku-Kalle suuttu nopeasti, ja siksi hän roiskeita väistelikin. Kuten arvata saattaa, Pikku-Kalle heitti kuin heittikin Aakku-Vaakun ulos kadulle.
Luku2:Etsintä alkaa
"Mitä minä nyt teen?" Aakku-Vaakku mietti, "Lähin lätäkkökin on metrin päässä, enkä osaa kävellä." Yhtäkkiä auto ajoi Aakku-Vaakun ohitse roiskauttaen lätäkön vedet päin Aakku-Vaakkua. Siinä hän kellui kohti viemäriä.
Luku3:Onnettomuuden kautta onneen
"Voi ei! Eikö tätä voi pysäyttää?" huusi Aakku vaakku hädissään. Siinä samassa hän kellui viemäriin. Viemärirotat hyppivät Aakku-Vaakun selkään ja pois selältä. Lopulta Aakku-Vaakku jäi umpikujaan. Siellä hän virui ypöyksin kolme päivää. Kolmantena päivänä Pikku-Liisa näki kaivossa jotain keltaista. Hän katsoi tarkemmin, ja näki, että siellä oli pieni kumiankka. "Isi, isi! Kaivossa on kumiankka!" Pikku-Liisa huusi. Hänen isänsä tuli katsomaan, ja näki hänkin pienen kumiankan. Isä avasi kaivonkannen, ja haki kumiankan. "Saanko pitää sen? Saanhan?" Pikku-Liisa kysyi. Hänen isänsä vastasi:"Hmm... Kyllä, mutta se pitää ensin desinfioida." Seuraavana iltana Pikku-Liisa oli kylpemässä, hän leikki kumiankallaan. Hän katsoi ankan phjaa jossa luki:Aakku-Vaakku, oma kumiankkasi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
