Unessani joki virtaa sumuansa sinisempänä
ja minä kuljen sen sorapäällysteisiä rantoja
poimien kivien joukosta unohtamiamme,
vääntyneitä pullonkorkkeja,
jaettuja ruostetäpläisiä iloja.
Joessa uneni kimaltaa väsyneisiin silmiin läikkyen,
kun kumarrun pesemään kasvoni
tai huuhtomaan unella hopeahiuksesi.
Unessani jahtaan joesta kuun varisuttamaa hopeaa,
yhteisen aikamme suloisinta hallaa
ja täytän käteni pelkällä mudalla,
jonka seassa joskus nimeämiemme tähtien
sirpaleet haukkovat henkeään.
Joessa uneni huutaa yötä tihkuvin äänin,
kun vene lipuu luokseni unen kuljettamana aamuna
vuotanut pohja hopeahiuksillasi tiivistettynä
ja kaikkialla joessa ilman alkua ja loppua
hengittää jokaöinen uni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hieno ja kielellisesti rikas runo