Pelkkä varjo

Katson silmiisi päivittäin viestittäen hiljaisia tunteitani,
mutta sinä et osaa tulkita viestejäni.
Hymysi tekee minut onnelliseksi,
mutta niin harvoin se on tarkoitettu minulle.
Tahtoihin huutaa tuskasta, koska olet niin sokea.
Miksi et huomaa minua?
Miksi leikit tunteillani?
Luulin, että olisin sinulle jotain erikoista,
mutta erehdyin.
Aina on joku, joka on kauniimpi kuin minä silmissäsi.
Tunnen itseni rumaksi sanomalehdeksi,
kun katsot muita silkkipapereita.

Aina teen kaikkeni, jotta huomaat minut.
Nauran jutuillesi, pelleilen, tappelen.
Mitä vain, että huomaisit vihdoin minutkin.
Mutta silti sokea pisteesi osuu minun kohdalleni.
Katsot aina jotain toista ympärilläni.
Olenko todellakin vain mitättömyys sinulle?
Miksi sitten annat minulle toivoa sanoillasi?
Kun puhut toivon aina… entä jos?
Entä jos pitäisitkin minusta.
Entä jos olisin jotain muutakin silmissäsi,
kuin vain henkilö muiden joukossa.
Haluan että huomaisit minut, mutta ei.
Täytyisikö minun luovuttaa, ja unohtaa.
Täytyisikö minun unohtaa sinut
ja sanoa hyvästit?