maailma on kadonnut.

Runoilija kadekissa

nainen
Julkaistu:
5
Liittynyt: 12.4.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

en tiedä vielä mitään.
 

metsän halki me uidaan
t u l e v a i s u u t e e e n .

v**** me ollaan alttiita!
kuuluu kaiku kiero
ja vaikka tulen läpi tulisilmää tuijottaisin
ja joku tulenäänen vaikka seisottaisi
uidaan me metsän halki
t u l e v a i s u u t e e n .

ikävöin auringon tulista silmää.
se niin kauas meille ikävästä jää.

..v**** ollaan me alttiita..

kivet toisiaan vasten sinkoilee vaan
voimme yhdessä laskea ne.
.laskea
ne.
.yhdessä

maailman viimeiset sekunnit.
ja vaikka me tulen läpi juostaan.
juostaan tulen läpi suojaan..
metsä meitä vaanii
eikä auringon silmä meitä erottaa voi

jälkeä päin
näin
jäljelle jäin
sut
pellolla näin

juoksen
sadetta päin

tussskan kaari on suuri!
maailma on kadonnut eikä kadonneita ikinä löydetä!

pelto on päälaellaan.
pellolla on päällään Sadetäkki ja se
illan sateeseen turtuu.. kuinka
kauan aijot jatkaa halutonta elämää??

tää kipu on surpea
ja se auringon sateeseen murtuu.

Selite: 
6.3.2005 tämä on tosi sekava. eikä mikään rakkausruno. pikemminkin sekava musiikkivideo jos sen visuaalisesti näkee.. toivottavasti se saa anteeksi. (kuvaa maailmanloppua, jos ei sitä huomannut)
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot