Rakkaus ei häviä koskaan, se vain muuttaa muotoa. Kuin narrinaan se ihmistä pitää.
Rakkaudesta vihaan, vihasta rakkauteen. Ensirakkaudesta vierauteen ja tuntemattomasta tutuksi. Jumalana se ohjaa elämää.
Perkele.
Kaksinaismoralismia. Halua ja inhoa. Erilaisuutta ja intohimoa.
Vittuako tämä maailma meille syöttää. Suoraan sanottuna niskaan paskaa kaataa.
Toisaalta mikä tarkoitus täällä paskassa olisi olla, jos ei rakkaus meitä yhdistäisi.
Itse on valittava millaista rakkautta antaa.
Antaako ystävälle lahjaksi puukon vai ruusun..
Selite:
mielen pyörremyrsky
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
wau.. tää oli kunnon pläjäys, hieno teksti!
wau.. tää oli kunnon pläjäys, hieno teksti!