Kadonneet päivät

Ei koskaan etsivä löydä,
ei määränpäätä, ei tulevaa.
Joku neuvoo harhaan,
toinen ei katsokaan.
Missä on se taivas,
Jumalan luoma kaunis maa.
Missä ovat ne kaikki lupaukset,
jotka hiuksiini kuiskasit?
Jotka valkeaan hiekkaan kirjoitit,
jotka suljit suudelmin.
Kaikki sateeseen,
ovat liuenneet.

Auta löytämään se maa,
varjojen alle piiloutumaan.
Kerro kuinka katsotaan,
nyt toisiaan?
Auta vielä luopumaan,
anteeksi antamaan.
Näytä kuinka tosissaan,
rakastetaan.

Katso nauravaa lasta,
jonka silmistä heijastuu,
ilo loppumaton viattomuus,
josta sielu rakentuu.
Minne katosi päivät,
ne kaikki kauniit hetket?
Minne luulin sua seuranneeni,
milloin katseesi kadotin?
Milloin päästit kädestä irti,
milloin hukuin harhoihin?
Miksi hengittää,
pitäisi yrittää?

Auta löytämään se maa,
varjojen alle piiloutumaan.
Kerro kuinka katsotaan,
nyt toisiaan?
Auta vielä luopumaan,
anteeksi antamaan.
Näytä kuinka tosissaan,
rakastetaan.

Jos joskus päästän irti,
susta luopuis sydämeni.
Takaisin en palaa milloinkaan.

Auta löytämään se maa,
varjojen alle piiloutumaan.
Kerro kuinka katsotaan,
nyt toisiaan?
Auta vielä luopumaan,
anteeksi antamaan.
Näytä kuinka tosissaan,
rakastetaan.