Aamuaurinko

Runoilija nellasd

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 4.1.2009
Viimeksi paikalla: 28.8.2021 0:41

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

minä koko maailman nähtävänä
 

Aamun ensimmäiset auringonsäteet vilahtaa ohuiden verhojen välistä kasvoilleni.
Hengität niskaani lämmintä ilmaa.
Värähdys.
Aurinko ei suostu siirtymään, vaan sinnikkäästi välähtelee kuin herättääkseen minut.
Nousen istumaan ja yritän herätä uuteen päivään auringonsäteiden tanssiessa sängyllä.
Tunnen kuinka kätesi kiertyy ympärilleni vetääkseen minut takaisin makaamaan.
Naurahdan ja käännän kasvoni sinuun päin.
Hymyilet ja siristelet silmiäsi nähdäksesi minut paremmin.
"Äläs karkaa mihinkään," kuiskaat korvaani ja hipaiset huulillasi niskaani.
Mumisen takaisin jotain epämääräistä ja siirryin lähemmäs sinua.
Minun on niin kylmä ilman sinun lämpöäsi.
On niin vaikea sanoa, kuinka paljon sinusta pidän ja kuinka paljon kaipaan sinua kun olet poissa.
Tuntuu kuin olisin ahtaassa tilassa ilman happea, niin vaikea hengittää.
Kierrät kätesi ympärilleni tiukemmin.
"Mitä mietit?"
"Sinua," vastaan hiljaa ja painan kasvoni rintaasi vasten.
Otat kasvoni käteesi ja katsot suoraan silmiini.
Kuinka voisinkaan upota omiisi.
Siirrät hiussuortuvani korvan taakse ja silität kasvojani.
Kosketuksesi tekee minut hulluksi.
Siirrät sormesi huulilleni ja hivelet niitä hitaasti. "Kaipaan sinua," sanon hengittäen lämmintä ilmaa sormillesi.
"Tässähän minä olen," sanot ja hämmästyneisyys paistaa silmistäsi samalla kuin sormesi pysähtyy alahuulellani.
"Voi kunpa olisitkin." Kuiskaan hiljaa.
Aamuauringon viimeiset säteet siirtyy pois huoneesta jättäen taakseen tyhjän tilan.

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot