paljon tekemistä
ehkä liian paljon
mielessäni pyörii vain yksi tietty
yritän kaikin tavoin kaartaa ajatuksiani
onnistumma siinä
pyörit vain mielessäni
kokoajan
tiedän että kaikki on mennyttä
en vain haluaisi asioiden menevän näin
tuhat asiaa tekemättä jääneet
eihän mikään ole niinkuin ennen
vaikka toisaalta kaikki on taas ennallaan,
kun olen yksin
suhtaudun nyt kaikkeen kyynisesti
en tahdo ajatella selkeästi
monen mutkan kautta kuitenkin
elän elämääni
tätäkö se todella on
vaikeita aikoja
hyviä muistoja monien huonojen joukossa
miten päin tässä pitäisi olla?
täytyykö tällaiseen oikeasti tottua?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi