Sydämeni täyttyy rakkaudesta.
Olen valmis näkemään jokaisen auringonlaskun hänen kanssaan,
olen valmis heräämään hänen viereltään joka aamu uuteen yhteiseen päivään.
Olen valmis käpertymään hänen lämpimään kainaloonsa jokaiseksi illaksi ja omistaa kaikki ajatukseni hänelle.
On täydellistä, kunnes vihdoin herään aamulla yksin tyhjyyteen. Menetin rakkaani.
Missä ovat minulle kerran niin tärkeät ystäväni,
kun heitä tarvitsisin?
Kun minulla vihdoin olisi hetki aikaa heillekin.
Selite:
On se niin kummaa kun ei rakkauden huumassa ymmärrä ystävien arvoa eikä myöskään pidä kiinni niistä.. Antakaa anteeksi<3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tää on niin totta.. vaikka en ole kauheasti sitä kokenut, mutta moni sen tietää.
ja on totta että kirjoitamme ihan eri tyyleillä :D mutta minäkin pidän sinunkin tyylistäsi :) ja kiitos<3
LUV
Heini
xxx
;)
Hyvin kirjoitettu, vaikka se saakin vanhoja haavoja esiin, mutta tykkäsin tästä:)
Todella hyvä runo! Miten tämä kuulostaakin tutulta tilanteelta.. ystävistä täytyy pitää kiinni :)