Tänään voisin taas itkeä itseni uneen…
Seinät kaatuu päälle…
Maailma tuntuu kumman julmalta…
Elämä ahdistaa…
Vaikka kuinka rakas olento olet, sinäkin ahdistat…
Kaikkein eniten oma olemukseni ahdistaa…
Se mitä teen, mitä sanon, miten elän ahdistaa…
Sillä hetkellä kun tunnen eläväni, huijaan vain itseäni…
En halua tuntea, en halua elää…
Jos tunnen jotain satutan itseäni…
Ja siinä sivussa kaikkia muita…
En tee sitä satuttaakseni teitä,
rakkaita, lähimmäisiäni…
Teen sen satuttaakseni itseäni…
Jotta voisin paremmin,
helpottaakseni tuskaani…
Vain kivun kautta voin oppia elämään…
Elämään elämää joka ei ole minulle tarkoitettu,
jonka joltain muulta olen ryöstänyt…
Elämä jota ei voi palauttaa…
Kaikkein pahinta tässä elämässä on,
etten tunne tuskaa siitä,
että olen jonkun muun elämän ryöstänyt…
Vaan tunnen tuskaa siitä, etten itse pärjää annetun elämän kanssa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Totta! Niin monella on varmasti samanlaisia tunteita ollut...Vaikka kivun kautta oppii elämään ...ei sitä tarvitse itse itselleen aiheuttaa... Kyllä elämä antaa sitä ihan muutenkin...
Toivottavasti nyt on jo parempi ja... Onnelliset synttärit!!