Katkeran murheen kantaa sydän,
vei kuolon enkeli nuoren ystävän.
Liian varhain loppui sun maallinen tiesi,
tuskissas lähdit viimeiselle matkallesi.
Missä oli suojelusenkelisi silloin sieltä,
kun kuolon rantaan eksyit tieltä.
Hyvästejä ehtinyt et ystäville antaa,
ne sua sydämissään ikuisesti kantaa.
Lepää rauhassa ystävä nuori,
pois on sulta tuskiesi vuori.
Selite:
nuoren ystävän menetys on raskas kantaa,
ikuisesti kaivaten ystäväsi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis ja koskettava on runosi.
koskettava runo,.....
:'( Voi ei...
Tästä runosta tulee itelleenkin tosi surullinen ja sellainen olo, että elämä voi loppua ihan minä hetkenä tahansa. Kunpa sen vaan muistaisi useammin kuin vain joskus :/
Tämä on muuten kaunis.