Mummona

Jos olisin mummo,
olisin kuin kuukuna.
Sellainen söpö, lasten riemu,
suojaton kuin lumiukko koulunpihassa.

Minä ja jälkipolveni svengaisimme, oli miten oli,
kuin vesikauhuiset marsupilamit
hiukset letitettyinä tai muuten vain pörröpäinä,
sama se, 
kuitenkin itsenäisinä, omilla aivoilla ajattelevina,
ilman turhia kotkotuksia.

Ja Sinä, Sinä nukahtelisit keinutuoliin, 
koska - hoh hoijaa - olisit jo nähnyt kaiken.

Enkä ole, sanot yhtäkkiä kesken kertomuksen.

Hui. Tiivistä vähän.