Niin kuin Darvaza
Sinä muistat liikaa, hän sanoi
kun kerroin miltä keittiö tuoksui silloin
Kun aurinko oli vielä lämpimän kultainen
Eikä kylmän keltainen
Niin kuin aikuisen aurinko on
Ehkä minä muistan liikaa
Mutta kertoisitko minne voin pudottaa sen
Kun lattia narahtelee jalkojeni alla
Ja minun vanhempieni painon
Jota minä kannan
Ja heidän vanhempien
Ja heidän vanhempien
Sillä eikö lapsuuden koti
lopulta olekin se paikka
Missä jokainen oppii karkaamaan
ensimmäisen kerran
Huolimatta siitä oliko onnellinen
Ja oliko turvallinen
Ja sinut
sukunimensä
kanssa
Mutta jos on syntynyt talossa
jonka seinät ovat iki-tulessa
Niin helposti luulee,
että koko maailma
Roihuaa niin kuin Darvaza
Roihuaa
niin kuin
siellä
Missä ne
pommikoneet on
Enkä minä edes ole sotalapsi
Mutta minä herään laukauksiin minun unissa
Ja minusta tuntuu kuin olisin täynnä
luodin mentäviä aukkoja
Niin kuin ne itseni ampumat pilkkataulut on
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit