Sitä minä toivoisin

Sitä minä toivoisin,
että normaalisti, 
ystävällisesti esitetty 
pyyntö kuultaisiin ja 
otettaisiin huomioon.

Sitä minä toivoisin,
että vaikka jollakin on vaikeaa,
ja se purkautuu ulospäin,
emme tätä tuskaa ymmärtäessämme
tulisi hajottaneeksi ja jättäneeksi huomiotta
heitä, jotka ovat tilanteeseen syyttömiä, heitä,
jotka osuvat pahan olon ukkosenjohdattimiksi.

Sitä minä toivoisin, että kenellä vaan on
henkinen tuska tahi omalaatuisempi ajatusmalli,
hän saisi asialleen ymmärrystä,
ei ylenkatsomista, leimaamista.

Sitä minä toivoisin, että asiat hoituisivat 
aiemmin, ennen kuin joku ehtii kokea olonsa
alistetuksi, joku toinen alistajaksi.

Sitä minä toivoisin,
että puhuisimme
samaa kieltä,
käsittäisimme edes
jotenkin toisiamme.

Sitä minä toivoisin, ettemme niin
kärkkäästi olisi elämässä toistemme elämää,
hyppäämässä vieraisiin saappaisiin.

Sitä minä toivoisin, että kenellä vaan
on valtatiestä eroava polku,
saisi turvaa reitillensä, ettei hän
koskaan kuulisi hymähtelyjä siitä,
että itsepähän tiesi valitsit.
Tuo valittu suunta voi olla
ainoa ja sydämen herkkyydellä päätetty.

Sitä minä toivoisin, että eläisimme rauhassa,
yrittäisimme löytää yhteisen sävelen.