Käki

Tänä keväänä tulvii.
Elämässä on niin paljon
patoja, väistämättä
jokin puro karkaa.
Laitan saappaat jalkaan,
vedän oikeat uomat.

Vihaa ja kaunaisuutta,
niihin on niin helppoa luiskahtaa,
niiden kohteeksi joutuu liian usein.

Vapaus elämässä ja ihmisten välisessä
vuorovaikutuksessa saavat usein ironisia sävyjä,
mutta haluaisin olla irti kaikesta kielteisestä.

Tämä kuulostaa omissakin korvissa vähän liian tekopyhältä.

Elämässä on kuitenkin kolikon molemmat puolet.

Joskus sen vain kuulee omasta kiristyneestä
olemuksesta, että ei ole oikeassa paikassa.

On mahtavaa
olla omaääninen,
sanoo käki.
Tai en kyllä tiedä,
tajuaako se tuon taivaallista.