Sydämelliset onnittelut

Jos vain tarttuisi lapioon ja
alkaisi huiskia.
Jos ei edes yrittäisi ajatella
myönteisesti elämästä.
Sydän jumpsuttaa vastoin
nuhjaantunutta nöyristelyä.
Jos kirjavapillikkeen asettaa
hellävaroen huulien väliin,
sen saattaa saada soimaan.
Kauniisti tai ei, mutta soimaan kuitenkin.
Korvatulpat korvissa
sulkeudun pois hälyradion
kantoalueelta.
Sokean yläpuolella on joku
joka arvelee näkevänsä paremmin,
mutta hän
osoittaa kuitenkin
mikroskooppiin päin.

Kunnioituksen merkitys
on tässä ja nyt,
ei vasta huomenna.

Mikä siinä on, että ihmisellä on
taipumus hakeutua sinne,
missä hän kokee osaavansa?

Tämä ei ehkä ole se kohta,
missä tartutaan auttavaan käteen,
tämä saattaa olla se kohta,
kun kätellään itse itseä onnitellen
uskalluksesta,
osaamisesta, pärjäämisestä
haasteiden keskellä sekä
vahvuudesta kestää epätietoisuutta.