Kun makaan illalla sängyssä
mietin sinua..
Suljen silmäni,
näen hymyilevät kasvosi
ilosta tuikkivat silmäsi.
Hymy nousee vaivihkaa huulilleni.
Vatsassa tuntuu miljoona perhosta.
Muistan kuinka paljon sanoit
minusta välittävän
kuinka paljon minua haluavan.
Sanoin tuntevani samoin sinua kohtaan.
Sitten hymy katoaa huuliltani..
palaan todellisuuteen,
tajuan,
että en saa sua koskettaa
vaikka kuinka haluaisin.
En saa sinun pehmeitä huuliasi maistaa,
lämpimään syliisi painautua.
Kyynel vierähtää poskelleni,
se on kaipuun kyynel.
Kaipaan sinua,
ei mene päivääkään ettet olisi ajatuksissani..
Tunnen olevani loukussa
ja siellä on ahdistavaa..
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Voi miten surullinen ja ihana runo :') Kaunista tekstiä -> suosikkeihin ehdottomasti !
Kosketti kyllä ja oli muutenkin kuin aivan suoraan omasta elämästäni!