Olen kulkenut pitkän matkan mutta olen vasta tässä. "Olet vasta tässä", he sanovat. Mutta kukaan ei kysy, kuinka kaukaa olen tähän hetkeen tullut. - Maaria Leinonen Kiitokset kaikille palautteen antajille!
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Laura | Odotus | 28.1.2026 | 1 | Runo |
| Laura | Suru ei tiedä kaikkea | 26.1.2026 | 1 | Runo |
| Laura | Sanat | 2.12.2025 | 3 | Runo |
| Laura | Hämärä | 26.11.2025 | 4 | Runo |
| Laura | Marraskuun illassa | 1.11.2025 | 7 | Runo |
| Laura | Se hetki | 28.10.2025 | 5 | Runo |
| Laura | Mitä minä rakkaudesta osaisin kirjoittaa | 15.7.2025 | 7 | Runo |
| Laura | Silkkiä ja rohdinpellavaa | 19.4.2025 | 7 | Runo |
| Laura | Kaipaako meri | 13.1.2024 | 10 | Runo |
| Laura | Helisee | 5.12.2023 | 7 | Runo |
Kommentit
tulee ajatus, ettei suru mitään pahaa tahdo, se vain tekee tehtäväänsä, mutta on myös jokin toinen voima, ehkä toivo, tuo valo, joka uskaltaa tulla kasvokkain surun kanssa ja hyväksyä sen. eikä se aja sitä surua pois, näkee vain sen läpi, että on elämässä muutakin kuin suru, on myös se valo ja toivo!
kiitos ihanasta runosta, tosi kaunis tämä! :)