Routa on peittänyt jäljet.
Enää en löydä kotiin.
Usva on haihtunut, mutta sama tie ei ole edessäni.
Nuuhkin maata kuin koira, mutta metsän tuoksu muuttunut pakokaasuiksi.
Minne menen? En tiedä.
Jossain on uusi kotini.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| kuunlilja | "Ystävä" | 23.4.2015 | 1 | Runo |
| kuunlilja | Ikuinen rauha | 23.4.2015 | 2 | Runo |
| kuunlilja | Luomeni kiinni lasken | 9.3.2008 | 1 | Runo |
| kuunlilja | Teot, ei sanat | 29.8.2007 | 0 | Runo |
| kuunlilja | Helvetti | 29.8.2007 | 3 | Runo |
| kuunlilja | Jätekatos | 28.8.2007 | 0 | Runo |
| kuunlilja | Kaikki | 23.8.2007 | 0 | Runo |
| kuunlilja | Pelko | 23.8.2007 | 0 | Runo |
| kuunlilja | Koti | 22.8.2007 | 2 | Runo |
| kuunlilja | Syleily | 17.7.2006 | 2 | Runo |
Kommentit
Aika lohduttoman tunnelman olet saanut runoosi.
Kiitos myös.
Minulla on ollut nyt vuoden kaksi kotia, joten minusta tuntuu välillä juuri tältä.
"Nuuhkin maata kuin koira, mutta metsän tuoksu on muttunut pakokaasuiksi." Hienosti ilmaistu.