Mä makaan sängylläni,
vatsallani
Mä tunnen sen kädet mun ympärilläni
Se yrittää nostaa mua
Mä nään sen, vaikken siihen katokaan
Sen kuvottavat vääristyneet pellenkasvot
Varjoja mun valkosilla seinillä
Eihän ne kuulu tänne?
Se nostaa mua, sattuu
Mä yritän huutaa, mut en saa suuta auki
Ääntä ei lähde
Mua pelottaa, se nauraa
Hätkähdän,
varjot katoaa
Laitan valot päälle,
halaan jalkojani
Tänä yönä ei enää nukuta...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella puhutteleva runo, käytät todella hyvin erilaisia runokuvia!
Ja paljon onnea!