Se satuttaa
kun nään
perinteiden kadonneen
– ne kaikki ovat hiljaa ilmaan haihtuneet
Katson muistojani
jotka kulkevat
juuri niin kuin kaarnaveneet vedessä liplattaa
En koskettaa voi mielen usvaa;
jos teen niin
se hajoaa
Enkä siitä kiinni enää saa.
Selite:
Aika usvainen on työkin. Mutta jotenkin tässä kai ilmenee se, miten joku osa elämästä on katoamassa pois, sitä katsoo jotenkin haikaillen, mutta toisaalta ei tahdo palata, tai ei osaa palata... Mene ja tiedä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
