Se seuraa minua
varjostaa ja väijyy
Se puristaa rintaa,
kuristaa liikaa.
Ajoittain häviää
ja sitten takaisin pamahtaa
Se on varjo,
menneisyyteni varjo.
Sanomattomia sanoja,
lauseita, tekoja
Korjaamattomia haavoja.
paikattuja ja uudelleen revittyjä.
Päältä katsottuna ehjä, onnellinen.
Sisältä niin hajalla kuin pieni ihminen voi olla.
Siitä tunteesta ei kai pääse eroon
Menneisyyden varjosta.
Selite:
no tuotaa hmm.. siinä hieman ajatuksia. Sekava. Kuten tunteeni. Ei ehkä runo, mutta mietteitä kumminkin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
