Viimeinen retki

Runoilija Arielle

nainen
Julkaistu:
5
Liittynyt: 7.4.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Vuodet vierivät tietämättämme ohitsemme
Jättäen jäljelle meistä tummat varjot
Sydämemme ovat rikki, vuotavat kuin pahat haavat
Niissä on viiltoja, joita kukaan ei voi korjata

Lyhyestä elämästämme kaiken löysimme
Kaiken myös kadotimme ja menetimme
Kyynel valuu huulilles, toinen poskelles
Sanoit: "Kohta ei enää tuska paina,
Kohta lennetään lailla enkelten
päällä valkeiden pilvien"

Viimeinen retki meidät yhteen liittää
Ehkä on jo aika elämästä kiittää
Kanssas käydä saan viimeisen retken
puhua sen rauhallisen hetken, viimeisen
Askeleet hiekkaan muodostavat sydämen
Johon kirjaamme nimemme keskelle pienien kivien
Jätämme sen meren huuhdeltavaksi
Pian sekin haihtuu meren ja tuulen mukana pois

Vaikka meitä jäätäisiin kaipaamaan
Sanottiin: "Meidän täytyy mennä"
Pian lennetään uusien tuulten mukana laaksoon ikivihreään
Kuljettiin käsikkäin iltahämärässä
Suljettiin silmämme ja hetkeks nukahettii alle puun

Viimeinen retki meidät yhteen liittää
Ehkä on jo aika elämästä kiittää
Kanssas käydä saan viimeisen retken
puhua sen rauhallisen hetken, viimeisen
Askeleet hiekkaan muodostavat sydämen
Johon kirjaamme nimemme keskelle pienien kivien
Jätämme sen meren huuhdeltavaksi
Pian sekin haihtuu meren ja tuulen mukana pois

Yhdessä ollaan tehty virheitä
Ehkä ne on nyt aika korjata
Hypätään yhdessä tuulen kannateltavaks

Yhdessä lennetään maailman ympäri
Väsymättä uudestaan ja uudestaa
Kierretään kuu kaukaa
ja laskeudutaan taivaan tähdille lepäämään

Viimeinen retki meidät yhteen liittää
Ehkä on jo aika elämästä kiittää
Kanssas käydä saan viimeisen retken
puhua sen rauhallisen hetken, viimeisen
Askeleet hiekkaan muodostavat sydämen
Johon kirjaamme nimemme keskelle pienien kivien
Jätämme sen meren huuhdeltavaksi
Pian sekin haihtuu meren ja tuulen mukana pois

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot