Kahdeksan miestä

Runoilija Weakmind

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 16.4.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kahdeksan miestä arkkua kantaa.
Arkkua, joka on täynnä kultaa;
Vikoja ihmismielen,
petturuutta ja ahdistusta.

Kaksi heistä matkalla heivataan
kuudelle kulta jaetaan;
Perämies kiroten jokaisen,
kaatuu maahan sätkien.

Kuusi miestä arkkua kantaa.
Arkkua, joka on täynnä kultaa;
Vikoja ihmismielen,
uskottomuutta ja narsistisuutta.

Yhden heistä pois napsaisten
viisi muuta jatkaa hymyillen;
Ei kulta löytöä odota,
sama kai se on yöhön kadota.

Viisi miestä arkkua kantaa.
Arkkua, joka on täynnä kultaa;
vikoja ihmismielen,
kateutta ja suvaitsemattomuutta.

Kaksi vaikertaa voimattomana
oma joukko kadonneena;
Kolme jäljellä on tekemässä historiaa,
tänään synnit maailman tasan jaetaan.

Kolme miestä arkkua kantaa.
Arkkua, joka on täynnä kultaa;
vikoja ihmismielen,
pelkoa ja kamaluutta.

Toinen toista vasten käy
ei jakaa omaansa tahdo kukaan;
Joku heistä jää jäljelle,
Kulta seuranaan tälle kuolemattomien saarelle.

Yksi mies arkkua kantaa.
Arkkua, joka on täynnä kultaa.
Vikoja ihmismielen,
Yksinäisyyttä ja vainoharhaisuutta.

Viimeinen ponnistus ennen kuolemaa
viimeisen karjaisun mies parahtaa;
ystävät kadonneina matkalle,
matkalle, jolle kaikki lähdemme.

Selite: 
Sieniä, sieniä, suuria sieniä..
Kategoria: 
 

Kommentit

Pitkästä aikaa kirjoitat. ;)
Kannatti, tästä tuli tosi hyvä. Oot onnistunu tossa toistorakenteessa tosi hyvin, se toimii eikä ala ärsyttää. Joka kerta tippuu miehiä pois, ja uusia "ihmismielen vikoja" kerrotaan. Jännä kontrasti tulee siihen, toinen hupenee mutta toinen vain lisääntyy..
Jännä myös tuo, arkku on täynnä kultaa, jota kaikki havittelevat, mutta siltikin se tuhoaa kantajistaan yhden kerrallaan. Ja kuten lopetitkin, niin käy tosielämässäkin, voi käydä kelle tahansa joka antaa noiden "paheiden" voittaa.
Paljon puhuva runo, jotenkin vahvistuu vain kun lukee loppua kohden. Epäkohtia siis on, mutta kysymys kuuluukin, pystymmekö me voittamaan ne, hillitsemään itsemme?
Pidän myös siitä, että tässä on puettu suuria viisauksia toimivan tarinamaiseen, ei saarnaavaan muotoon. Näin se ehkä tavoittaa lukijankin paremmin, kun merkitys pitää itse miettiä.
Ainoa risunen mitä keksin on 3. vikan kappaleesi loppu "saa--saa". Siinä toisto hieman särähtää, mutta se ei kuitenkaan häiritse itse lukemista.
Tosi hieno rakas, sä osaat<3

 

Käyttäjän kaikki runot