Istun kylmän, hopeaisen kuun alla
hiljaa, ja kuuntelen yötä.
Kuuletko sinä äänet,
jotka hukkuvat yön usvaan?
Kuuletko sinäkin ne?
Huudan kirkkaalla äänellä,
jonka kaiku pakenee pimeyteen.
Elämä valopiirin ulkopuolella –
tunnetko sinä sen?
Tunnetko sinäkin sen?
Sysimusta taivas silmieni tavoittamattomissa
ei vastaa.
Istutko sinä yön kastelemalla nurmella,
piilossa, sen varjossa?
Istutko sinäkin?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
