Ikävä ja kaipuu

Runoilija MJK

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.3.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sinä olet ihminen, muistatko? - Zen Café
 

Ikävä.
Suuri ikävä.
Ei mitään muuta.
Kaipuu kohtuutonta.
Puhe ei kuulu.
Valo haihtuu.
Vain pimeän äänet.
Ne pois vievät hänet.
Joka eniten merkitsee.

Ja kun aurinko nousee,
odotat hänen palaavan.

Kaipuu.
Se suuri kaipuu.
Se ikävästä luotu on.
Olet niin onneton.
Äänesi menettänyt.
Sanasi unohtanut.
Ikävä vienyt elämäsi.
Tyhjyys vain silmissäsi.
Mikä enää merkitsee?

Ja kun aurinko laskee,
jäät vain yksin pimeään.

Selite: 
Aika surullinen tuotos, mutta onneksi joskus odotus palkitaankin.. :)
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot