Kun aurinko näyttää säteensä ensimmäiset,
niin muistan sinun ne hellät kosketukset.
Maailman ihanin nauru kuuluu hiljaa korvissani,
sekä onnellinen hymy kareilee huulillani.
Kuiskaan nimesi hiljaa
ja kuljen pitkin rakkauden siltaa,
mutta onko vielä pitkälti matkaa?
.. Tottakai, koko elämä aikaa on tätä matkaa jatkaa.
Kuin nukkuisin koko ajan,
kun astelen ilman kenkiä siltaa jalan,
enkä astu niihin teräviin lasin sirpaleisiin,
joita ovat jotkut rakkauden vastustajat heittäneet pitkin poikin.
Pidän yhä kiinni lämpimästä kädestäsi,
kun talsin hymyillen vierelläsi,
yhdessä tätä rakkauden siltaa,
joka ties kuinka kauas ikuisuuteen johtaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis rakkaus runo:) Niin sanatonta kauneutta on runosi sanoilla. Lämmintä ja koskettavaa on runosi sanat. pidin runostasi!
On turvallista ystävän käteen tarttua
Tästäkin tykkäsin todella paljon. tässä tulee esiin todellinen rakkausruno. Todella hienoa kirjoittamista :). käytät hienosti kielikuvia.
--->suosikit
toivottavasti jatkat kirjoittamista :)