Inhoan..

Tällä hetkellä inhoan itseäni.

Inhoan sitä,
miten aina,
kerta toisensa jälkeen
uskon kaiken paskan,
mitä mulle syötetään.
Ihan kuin suu auki odottaisin,
kaiken valmis nielemään.

Inhoan sitä,
miten aina,
jokaikinen kerta
uskon kaikista ihmisistä vain hyvää.
"Jokaisessa jotakin hyvää."
"Hän ei ole sellainen."
Paskanmarjat.

Inhoan sitä,
että mun täytyy aina olla niin helvetin tasapuolinen,
etten osaa kenestäkään pahaa puhua,
aina annan kaiken anteeksi,
koskaan en tuomitse.

Tällä hetkellä inhoan itseäni,
sillä tiedän,
että kohta mä taas olen unohtanut tämänkin paskan,
ja niin sinisilmäinen olen.
Ja sitten taas pudotaan...


Inhoan kaikkea
itsessäni,
tällä hetkellä.