Muotojen vankina

Niin hankalaa,
olla tulkitsijana.

Kuvien.

Ainuita muotoja
joita ymmärrän
puheeltani.
Takeltelen puheessa
kuvissa.

viivoja,
varjoja,
värejä.
Valkoista,
hieman vaaleanpunaista.

.................

Hmm,
puhelimen pirinä
katkaisi.

Pystyin olemaan
toisissa kuvissa
samanlainen.

Onneksi kuva jäi.

Mukava kaiku kopissa,
pehmeä ja kodikas,
ujo.

Jalkani
alkoivat säkenöimään.
Pääni muuttui
kallistuen oikealle.

Se on se tunne.

Nyt.

Olkapäät
molemmilla puolilla.

Pitää tallentaa
ja lähteä.