Pimeyden piirittäessä
herään eloon
Kaikki hyvät päätökset
luikkivat harmaisiin nurkkiin
lurkkivat sieltä ilkkuen
käkättävät vahingoniloisina:
"siellä se taas kirjottaa..."
Enkö koskaan opi?
Eikö häpeän sietokyvyllä
ole mitään rajaa?
Ei ole, ei
järki häviää
typeryys voittaa
edes tasapeliin ei ole
mitään mahdollisuutta
Miten pärjätä pelissä
jossa ei ole sääntöjä?
Tuomari!
Puhalla jo peli poikki
keltainen kortti, punainen
ja sitten suihkuun
Puhtaana voisin aloittaa
uudelta pöydältä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kriittistä pohdiskelua puhuttelevassa runossasi, aivan suotta. Kirjoitat koskettavasti jokaiselle tuttuja tuntemuksia. Hauskaa syntymäpäivää.
Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan :)