Pettymyksen siunaus

Runoilija 5d05908cdbd790319b70248636880c21

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 19.8.2011
Viimeksi paikalla: 7.9.2019 10:44

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Facebook:

 

Pettymys

valuttaa ylleni

harmaan panssarinsa,

uudelleen.

Tekee siitä vieläkin

kovemman.

Pelästyneenä katson,

kun se ei enää sulakaan

kosketuksestasi.

Sanat ja suudelmat

eivät enää yllä panssarini läpi.

Huulesi liikkuvat,

mutta sydämeni ei kuule...

Tässä kammiossa

olenkin yksin

opettelemassa olemaan

ARVOKAS!

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno runo

Antaa paljon ajattelemisen aihetta.

 

Käyttäjän kaikki runot