Tiesinhän minä sen
ettemme näkisi enää
ikinä toisiamme
Tiesinhän minä sen
silti halusin
viivytellä hyvästeissä
En vain halunnut
kokea tuskaa
jonka jäähyväiset
olisivat tuottaneet
Viivyttelin
Kohta kuulin
että kuolema
oli lämpimästi
tervehtinyt Sinua
Nyt oli liian myöhäistä.
Halusin vain sanoa hyvästi<3
Selite:
Taivaassa tavataan jälleen<3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tää on tosi tuttua. Tuo mieleen täysin tilanteen, kun elämäni läheisin ihminen aikanaan nukkui pois. Ite muistan elävästi viimeisen vaihdetun katseen hänen kanssaan. Katse oli paljon puhuva, ja vielä lähetin lentosuukon perään. Jotenkin sisimmässäni pelkäsin tai tiesin sen jäävän viimeiseksi hetkeksemme tässä elämässä. Onneks on toivo tulevasta. Runosi kolahtaa.
kaunis ja surullinen runo.
Oletpa kauniisti kirjannut ylös surua ja riittämättömyttä kuoleman edessä. Hieno teksti!