Siivenkatkojat

Vieressä kadonneiden toiveiden
luona toteutumattomien unelmien
takana häilyvän uskon
on klaani Siivenkatkojien

Jonotuksen viimeisensä
matkan loputtomaan
moni hiljaisena suorittaa
katse tyhjänä tuntemattomaan

Verenpunaisen viikatteen
terä jälleen sivaltaa
tuomiten epätoivoon
tarkoituksen unhoittaa

Toivottomat jonot
murtuneet katseet
turtuneet mielet
syyttömät sielut

Siivet kannatuksen menettää
uskon, toivon, unelmat elämän
vain yhden ainoan höyhenen
näet hiljalleen pois liitävän

Veren jäljet vain näkyy
tyngissä entisten siipien
on kadotettu kaikki toivo
viikatteella lyötyjen