Äänetön totuus

Runoilija nizza

nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 22.9.2016 16:31

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
Sanoja ei tarvita,

loittonevat askeleet ja
tukahduttava hiljaisuus

kertovat
niin paljon enemmän.

Katsotaan toiseen suuntaan,
eihän se tänään hymyile.
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Aivan mahtava runo. Sanoja ei todellakaan aina tarvitse,

Runo koskettaa syvältä

Ompa tutun kuulonen tilanne! Tai en tiedä, tän voi periaatteessa tulkita vähän monenkinlaiseksi mutta Minä ainakin tunsin että tämmöstä oon kokenut.
Ei mitään turhaa korukieltä, asiat kerrottu niinkuin ne on. Erittäin hieno runo.

Vaikuttava runo eron hetkestä ja siihen liittyvästä kivusta! Hyvin kerrottu, todella!

Tuttua, liian tuttua. Niin kipeää tekevää kuin se sitten onkaan.. Sattuu.
Hienosti kirjoitettu, taitavasti rakennettu runo.

Tää runo on hiljanen ja surullinen, ja kertoo mun mielestä kuolevasta rakkaudesta. Siihen vaiheeseen menneestä rakkaudesta, että mistään ei enää puhuta, vaan toivotaan että tilanne ratkeaisi itsestään..
Hienosti kirjotettu, kappalejaot ja kursiivit hyvissä kohdissa.

Paljon sanoja joista pidän.
Todella hienoa :o

Haikean kaunis

Tänään voin taas samaistua tähän niin hyvin. Ärsyttää, vain silloin kuin hymyilen, muut pitävät minua minuna ja silloin, kuin en hymyile, olen joku toinen, näkymätön, olematon tai jotain ihan muuta. Minulla voi olla vain yksi puoli. Tänään olen taas olematon.

Olen sanonut jo aikaisemmin tämän, mutta tämä runo on niin uskomattoman kaunis. Tämä kuvaa niin hyvin sitä tunnetta, miltä se tuntuu.

 

Käyttäjän kaikki runot