Menetys

Runoilija kohtalon luoma sielu

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.10.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

sisua
 

Koskaan en ymmärtää voi,
Miksi lähdit luotani.
Miksi lähdit nyt,
Kun sinua eniten tarvitsen?

Ruusuilla tanssimista ei elämämme ollut,
Ja päättyi se kohtaloon.
Mutta muista aina tää,

Sä sieluuni ikuisesti jäät.

Selite: 
Erittäin rankkoista muistoista tehty runo. Suuresta menetyksestä ja siitä mitä se toiselle aiheuttaa.
Kategoria: 
 

Kommentit

tästä pidin, ja paras runo näistä kolmesta.
kuulostaa rankalta sinun ikäisellesi.
tai siis saman ikäisiähän olemme mutta..
rankkaa.. tosiaan.
huh.

tää on tosi koskettava runo. mä pidin tavastas kirjottaa.Loppu oli aivan ihuna... ja sitten kiitos vielä arvostelustasi :)

Jotkut ihmiset jäävät sydämiimme ja sieluihimme asumaan elämämme loppuun asti.
*kiitos*

Tiedän tunteen..Kaunis ja koskettava runo..Puhutteli muo tosi paljon ja kauniisti!<3

 

Käyttäjän kaikki runot