Äitini vanha ja sairas,
kaukana siellä.
Yksin olet sinäkin.
Elämäsi puoliväli on täyttynyt jo aikaa sitten.
Mene ja tiedä, mikä hetki on viimeinen.
Sydämeeni sattuu,
kun en voi jakaa päiviäsi.
Nähdä, tavata, kiitokseksi kaikesta halata.
Täällä kaukana, tuntemattomassa
toisten maailmassa
yritän elämästäni pakonomaisesti toimivaa rakentaa.
Jotta muut saisivat rauhan …
Itse en enää edes tiedä, mitä elämältäni haluan.
Opeta minut elämään, anna voimaa …
Opeta minut ymmärtämään, että
elettävä on kunkin oma elämänsä, vaikka
elämä olisi yksinäisyyttä ja kyyneliä – kuin juuri nyt.
Kunpa vain …
saisin olla joukossa rakkaiden!
Iloita, tanssia, nauraa …
olla oma hölmö itseni yhdessä samankaltaisten.
Opeta minua olemaan vahva,
että kestän sittenkin, kun sinua ei enää ole.
Ihmistä minulle niin rakasta, sitä kaikkein tärkeintä!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis =)
tästä voi rivien välistä löytää ne elämän tärkeimmät asiat: elämä kannattaa elää rakkaiden kanssa ja kannattaa olla oma itsensä, kannattaa myös huolehtia muista ja kumminkin lopulta kannattaa toteuttaa niitä omia unelmia ja haaveita, vaikka niiden vuoksi pitäisikin mennä kauemmas kuin uskaltaa. hieno runo!
Kaunis =)
tästä voi rivien välistä löytää ne elämän tärkeimmät asiat: elämä kannattaa elää rakkaiden kanssa ja kannattaa olla oma itsensä, kannattaa myös huolehtia muista ja kumminkin lopulta kannattaa toteuttaa niitä omia unelmia ja haaveita, vaikka niiden vuoksi pitäisikin mennä kauemmas kuin uskaltaa. hieno runo!