Katkera elämä

Silmäpussit polvissa, hiukset solmussa, pussihousut ja t-paita johon mahtuisi kaksi minua. Kylkiluut paistaa mutta vatsa pömpöttää. Katkeraa katsottavaa kuiskasin tyhjyyteen ja kävelin keittiöön. Istuin pöydän ääreen syömään eilisiä muroja ja luin lehdestä kihlajaisilmoituksia kunnes meinasin tukehtua lusikkaani. Siinä sinä hymyilit söpönä ja onnellisena nenä vasten laihan teinin nenää. Ei ollut enää nälkä. Tuijotin ikkunasta ulos kuppi kylmää kahvia kädessäni ja katselin kun sohjoa satoi taivaalta. Olisipa edes ajokortti.
Kävelit ikkunani alta käsi teinin ympärillä ystäviesi ympäröimänä. Pudotin kupin lattialle ja kerätessäni sirpaleita päässäni soi kohta "- en ole katkera, mutta kuitenkin.. -" jostain kappaleesta, kunnes kuului kiljahdus olohuone/makuuhuoneesta jota seurasi kitinää ja itkua. Musiikki on jäänyt historiaan, korvatulehduksesta itkuinen kitinä tullut tilalle. Nostin Liian syliini ja käperryin levitetylle sohvalle joka on romahtanut osittain. Hiljeni viimein. Hain toppapuvun ja ujutin toukan siihen ja käveli hakemaan takkini sohvan takaa, hiukset kiepautin pompulalle ja suuntasin ulos toukka kainalossa.
Takki liimautui ihoon ja rikkinäiset tennarit päästi kylmää vettä iholle. Toukka kitisi. Lähikaupassa ostin purkin tarjouksessa olevaa maitoa ja pilttiä, saisi toukkakin ruokaa. Toukka alkoi itkeä ja upeasti meikattu myyjätyttö tuli häpeissään pyytämään että poistuisin. Milloin viimeksi meikkasin? En muista. Lähdin ulos kylmään sateeseen ilmaisjakelulehti kainalossa ja toukka sylissä. Voisiko sen jättää pihalle? Näin kaupan kulmalla entisen ystäväni Miian, ei tunnnistanut, ei moikannut, ennen oltiin kuin paita ja perse. Jatkoin matkaa kohti ostaria, toukka vinkui edelleen, mutta sen kiljuminen peittyi ostarin hulinaan. Levykaupan kohdalla muistelin pankkitiliäni, taitaa jo olla miinuksella. Laahustin käytäviä katsellen kauppojen ikkunoita kunnes toukka hiljeni. Entinen koulukaverini parin vuoden takaa tuli koputtamaan olkapäälle varovasti "oletko se sinä?" säälivä katse silmissään. Olen se minä.
Fiiniä ja hienoa, näpsäkkä kolmio, ammatti, koira, rakastava avomies. Kahvia ja pullaa, toukalle tuttelia. Mussutti hiljaa Marin sylissä ja kikatti välillä. "Voisinko joskus hoitaa tätä pikkuista, alkaa olla vauvakuume niin saisi sitä hillittyä?" ja hiljaa lisäsi perään "saisit sinäkin levätä välillä...". Ota koko pentu ajattelin, mutta tekohymyllä sanoin "Voisihan sitä joskus" mielessäni lisäten että vaikka heti. Koira tuli asiallisesti metrin päähän minusta, heilutti häntää toukalle. Kaunis se oli.
Hissi taas rikki, toukka kainalossa kuudenteen kerrokseen. Maitokin jäi Marille. Puhelin soi kun astuin asuntoon, jätin toukan kiljumaan sänkyynsä, Mari soitti ja sanoi että tulee käymään illemmalla.
Toukka nukkui, tuhisi ja mututti tuttiaan. Pehmoiset posket punersi. Hyvät keuhkot jos ei muuta. Otin topan laatikosta ja hiivin parvekkeelle. Savu kiemurteli leijailevien lumihiutaleiden välissä ylöspäin. Viides tupakka putkeen, pitkästä aikaa hiljaisuus. Kyynel vieri poskelle ja kun kuudes tupakka palaa loppuun ovikello soi. Toukka vinkui taas, nälkä kai. Mari seisoi ovella punaisessa takissaan pirteänä ja kauniina, valtava kassi mukanaan. "Ostin vähän muutakin kun kerta tänne tulin, jos vietettäisiin hieman iltaa?" . Kannoin kassin keittiöön, tuoretta ruokaa, toukalle ja minulle. Kun kävelin olohuone/makuuhuoneeseen näin Marin toukka sylissä kokoon taitetulla sohvalla. Se ei ole aikoihin mennyt kasaan "Korjasin sängyn jos ei haittaa?" Mari sanoi hymyillen kun näki minut. Toukka kikatti. "Mikä on tämän ihanan lapsen nimi? Vai kerroitkos sen jo?" "Liia Eleonoora" vastasin hieman hymyillen. Pentu kikatti ja huitoi käsillään, koetti tarrata Marin hiuksiin, se ei ole aikoihin ollut noin pirteä. "Käy vaan suihkussa ja rentoudu, minä voin katsoa Liian perään sen aikaa" Mari sanoi hymyillen leveästi. Istuin suihkun lattialla itkien, ja kun puolen tunnin kuluttua oli jo ihmismäinen olo meikkasin vielä kevyesti - en osaa enää kunnolla - ja puin päälle puhtaimmat vaatteet mitä löysin, vanhat farkut roikkui perseestä, mutta vatsan kohdalta kiristi. Sai kelvata. Mari oli siivonnut ja laittanut ruokaa, toukka torkkui tyytyväisenä. "ota viiniä" kuului keittiöstä. Viimein sai puhua.
Marista ei kuulunut viikkoon mitään. Toukka kitisi ja vinkui, sohva romahti taas ja ruoka loppui. Vain viinilasi pöydällä muistutti siitä illasta kun kaikki oli hyvin. Hiivin keittiöön ja istuin pöydänkulmalle, vanha maito lillui lasissa muhkuraisena, tökin sitä katkenneilla kynsilläni. Työkkäriin pitäisi mennä. Jos jotain saisi. Mutta toisaalta, toukka on liian pieni. Kävelin vessaan naapurin lehti kädessäni, sitä selatessani näin ilmoituksen, laihan teinisi syntymäpäivä on tänään. Tekisi mieli soittaa ja onnitella, mutta tiedän että ääneni sortuisi. Astelen alasti peilin eteen. Loppuun ajettu, rinnat arat ja turvonneet samalla tavalla kuin vatsa. Silmät pullottaa kuopissaan, kylkiluita voi laskea jo katsomalla. Istuin suihkun lattialle. Itkua kuului ulkopuolelta, mutta laitoin suihkun päälle. Itku katosi veden ropinaan.
Mari soitti, kysyi toukkaa hoitoon, jonne vein sen jo tunnin kuluttua toppapukuun pakattuna. Viinapullo alkosta ja kotiin juomaan. Äidin syntymäpäivä. Kai se soittaisi, jos isä ei huomaisi. Pää täynnä menin parvekkeelle polttamaan. Aski siinä meni ja monta tuntia. Aamulla heräsin Marin ovikellon soittoon sohvalta. Toukka alkoi heti kiljua mikä ei auttanut armotonta päänsärkyä. Mari heitti samalla lehden ja tuttelia pöydälle vilkuttaen lähtiessään. Selailin lehteä toukan itkiessä sängyllä ja kun ilmoitus tuli eteeni, jokin meni rikki sisältä. "Me juhlistavat häitämme 4.3. Suurkirkossa." Sinä ja hän. Kuva ja kaikki. Menin parvekkeelle ja poltin askillisen putkeen, toukka hiljeni jossain vaiheessa. Valvoin yön toukan huutaessa, en jaksanut kiinnittää enää huomiota asiaan. Aamulla join loput viinasta ja nappasin toukan kainaloon. Lähtiessäni talosta sujautin kotelon takkini taskuuun ja kirjoitin kirjeen jonka pudotin postilaatikkoon mennessäni ulos. Sinä tulit vastaan teinisi kanssa, niin onnellista niin onnellista, ei huomata minua. Astelin eteesi, puristin toukkaa rintakehääni vasten, haistatin paskat ja kiitin kaikesta. Hyvää tulevaisuutta. Aukaisin taskussa olleen kotelon. Puristin käteni kylmän aseen ympärille, nostin sen ohimolleni ja painaisin liipasinta.